Tavoitteellisesti harjoittelevat urheilijat voivat altistua normaalia matalammille rauta- ja hemoglobiinitasoille. Syyt voivat liittyä veren menetykseen, perinnöllisiin sairauksiin tai maha-suolikanavan sairauksiin, jotka vaikuttavat raudan, vitamiinien ja folaattien imeytymiseen. Urheiluun liittyvää raudanpuutetta havaitaan urheilijoilla intensiivisen fyysisen harjoittelun jälkeen ja sille on ominaista matala hemoglobiini- ja hematokriittitaso.
Mikä on normaali veren hemoglobiiniarvo?
Hemoglobiinin viitearvot voivat vaihdella sukupuolen ja iän mukaan. Normaalit hemoglobiiniarvot ovat seuraavat1:
Miehet: 134 – 175 g / dl
Naiset: 117-155 g / dl
Normaalia matalammat hemoglobiiniarvot johtavat punasolujen heikentyneeseen kykyyn kuljettaa happea.
Matala hemoglobiini ja urheilu
Alhaisia hemoglobiinipitoisuuksia voidaan joskus mitata urheilijoilla voimakkaan ja pitkittyneen fyysisen rasituksen seurauksena. Se on merkki kehon sopeutumisesta lisääntyneeseen energian ja hapen kulutukseen fyysisen rasituksen aikana. Hemoglobiini- ja hematokriittitasot voivat olla alhaisemmat, koska aerobinen aktiivisuus aiheuttaa veren tilavuuden kasvua ja siten punasolujen pitoisuuden pienenemistä.
Alhainen hemoglobiini- ja hematokriittitaso on mahdollista havaita urheilijoilla, jotka harjoittelevat säännöllisesti. Tavallisesti tila ei aiheuta huolta. Tilanne muuttuu, jos samanaikaisesti havaitaan raudanpuutetta. Raudanpuutteen aikana keho kamppailee normaalin hemoglobiinitason ylläpitämiseksi ja fyysinen aktiivisuus voi pahentaa tilannetta.
Urheilussa, jossa fyysinen aktiivisuus on pitkäkestoista, kuten maraton- tai triathlon harjoittelussa, hemoglobiini- ja hematokriittitasot voivat laskea nopeasti lisääntyneen suonensisäisen hemolyysin vuoksi. Pitkäkestoinen fyysinen rasitus voi aiheuttaa urheilijoille myös mikrotraumoja, jotka saavat aikaan mikroverenvuotoa. Pitkällä aikavälillä mikroverenvuoto voi vaikuttaa raudan ja hemoglobiinin tasapainoon veressä.
Kuinka raudanpuutteen voi voittaa?
Monesti lääkäri ehdottaa raudanpuutteeseen rautapitoisia ruokia sisältävää ruokavaliota ja mahdollisesti rautaa sisältävien ravintolisien tai lääkkeiden käyttöä. Raudanpuutteen lisäksi voidaan joskus todeta samanaikainen B12-vitamiinin puute. Näissä tapauksissa lääkäri suosittelee ruokavaliota, joka sisältää runsaasti myös B12-vitamiinia sisältäviä elintarvikkeita, kuten lihaa, munia, kalaa, soijaa ja viljaa.
Jos rautatasapainoon vaikuttavaa sairautta ei todeta, tasapainoinen ja terveellinen ruokavalio riittää pitämään rauta-arvot normaaleina. Patologiset tilat, kuten sairaudet, jotka vähentävät raudan imeytymistä suolistossa voivat aiheuttaa raudanpuutetta. Naisilla kuukautiskiertoon, raskauteen tai imetykseen liittyvät fysiologiset olosuhteet voivat lisätä raudanpuutteen riskiä. Näissä tapauksissa lääkäri arvioi parhaan hoitostrategian ja harkitsee, tarvitaanko ravintolisää kehon lisääntyneen raudantarpeen kompensoimiseksi.
Helposti käytettävä apu raudanpuutteeseen
Poikkeuksellisen rakenteensa vuoksi sukrosomiaalisen raudan voi nauttia minkä ruoan kanssa tahansa ja mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Sukrosomiaalinen rauta ei ärsytä vatsaa tai maistu raudalta.
Suosittelemme sinulle SiderAL® FORTE:
- Kun raudan saanti ruokavaliosta on vähäistä tai raudan tarve on lisääntynyt.
- Kun kyseessä on raudanpuute, akuutin tai kroonisen verenmenetyksen aiheuttama raudan puuteanemia ja raudan alhainen imeytyminen suolistossa.
- Kun rautavalmisteet ovat aikaisemmin aiheuttaneet vatsaongelmia
1)Terveyskirjasto.fi