Valkojäkälä eli lichen sclerosus on krooninen ihotauti, joka esiintyy yleensä ulkoisissa sukuelimissä ja on yleisempää naisilla kuin miehillä. Valkojäkälää ei yleensä saada parannettua, mutta hoito vähentää oireita ja estää taudin etenemistä.
Syyt
Valkojäkälän taustalla olevaa syytä ei täysin tiedetä. Sairaus voi johtua geneettisistä, hormonaalisista, ärsyttävistä ja / tai tarttuvista tekijöistä (tai näiden tekijöiden yhdistelmästä). Sen uskotaan liittyvän autoimmuunisairauksiin. Joissakin tapauksissa valkojäkälä ilmestyy iholle, joka on vaurioitunut tai arpeutunut aikaisemmista vammoista tai traumoista. Yleisin sairastumisikä on 40–60 vuotta, mutta sitä tavataan myös nuorilla. Valkojäkälä ei ole tarttuvaa.
Hoito
Lääkärin tutkimuksiin on syytä hakeutua, jos ulkosynnyttimissä on sitkeä, kutiseva, haavautuva ihottuma. Gynekologisessa tutkimuksessa ulkosynnyttimissä todetaan vaaleita alueita, joissa on usein pieniä haavaumia. Diagnoosi varmistetaan koepalalla.
Hoitona käytetään vahvaa kortisonivoidetta. Limakalvojen päivittäinen kosteutus perusvoiteella on myös tärkeää. Valkojäkälä on krooninen sairaus, johon ei ole lopullisesti parantavaa hoitoa. Paikallishoito hidastaa taudin etenemistä ja sillä voidaan saavuttaa oireeton tilanne.
Muu hoito. Ulkosynnyttimiä ei suositella pestävän saippuoilla. Myös liiallinen pesu on haitaksi. Kaikille valkojäkäläpotilaille suositellaan perusvoiteiden tai öljyjen käyttöä1.
Viitteet:
1. Kirtschig G, Becker K, Gunthert A, ym. Evidence-based (S3) guideline on (anogenital) lichen sclerosus. J Eur Acad Dermatol Venereol 2015;29:e1 – 43.
