Vaihdevuodet osa jokaisen naisen elämää. Toisia tämä elämänvaihe koettelee enemmän kuin toisia. Käsitteenä vaihdevuosilla tarkoitetaan sitä ajanjaksoa naisen elämässä, jolloin munasarjojen estrogeenituotanto vähenee ja lopulta päättyy kokonaan. Menopaussi puolestaan viittaa aikaan, jolloin luonnollisesti tulevat kuukautiset ovat olleet poissa yli vuoden. Vaihdevuodet alkavat kuitenkin jo ennen menopaussia, silloin puhutaan premenopaussista tai esivaihdevuosista. Varsinaisen menopaussi vaiheen jälkeen alkaa postmenopaussi, jolloin vaihdevuosiin liittyvät oireet harventuvat ja helpottavat, mutta mm. luukadon eli osteoporoosin riski kasvaa.
Vaihdevuodet alkavat keskimäärin 51-vuotiaan, mutta ikähaarukka on hyvinkin laaja 40–60 ikävuoteen. Toisinaan vaihdevuodet voivat alkaa myös alle 40-vuotiaana, tällöin on syytä keskustella lääkärin kanssa hormonihoidon aloittamisesta.
Kuumat aallot ja muut vaihdevuosioireet
Vaihdevuosioireet ovat varsin yleisiä, taustalla on munasarjojen estrogeenituotannon väheneminen. Oireet voivat myös alkaa jo ennen kuukautisten loppumista. Tunnetuimpia oireita ovat hikoilupuuskat ja unihäiriöt, mutta myös masentuneisuutta ja aloitekyvyttömyyttä esiintyy, tosin näissä oireissa ei välttämättä ole kyse vain yhdestä tekijästä.
Vaihdevuosi-ikäisistä naisista kuumia aaltoja kokee noin 70–80 % ja 20 % naisista lämpöpuuskat ovat erityisen vaikeita. Kuumien aaltojen syntymekanismia ei tarkasti tunneta, mutta ne alkavat voimakkaana sisäisenä lämmöntunteella, joka purkautuu ihon hikoiluna erityisesti ylävartalon alueella. Lämpöaaltoa seuraa usein palelu. Kuumia aaltoja esiintyy tyypillisesti 2–7 vuoden ajan, mutta joillakin ne kestävät jopa 10–20 vuotta. Lääkäriin ei välttämättä tarvitse mennä, mutta oireiden ollessa hankalia voi lääkärin kanssa keskustella hormonikorvaushoidon aloittamisesta.
Vaihdevuodet muuttavat kehoa pysyvästi
Tyypillisesti naiset alkavat lihoa vaihdevuosien aikana, mutta tutkimusten mukaan tämä selittyy enemmänkin elintapojen muutoksella ja liikunnan vähäisyydellä. Sen sijaan fakta on se, että hormonaaliset muutokset vaikuttavat rasvan jakaantumiseen elimistössä. Vatsaontelon sisäisen, sisäelinten ympärille kertyvän rasvan määrä lisääntyy, tämä voi näkyä keskivartalolihavuutena.
Muita mahdollisia muutoksia ovat emättimen bakteerikannan muuttuminen, joka voi altistaa toistuville emätintulehduksille. Myös virtsarakon tulehdukset ovat vaihdevuosi-ikäisillä naisilla yleisiä.
Estrogeenituotannon loppuessa myös naisen rinnat kokevat muutoksia. Rinnat pienentyvät ja veltostuvat. Mitä suuremmat rinnat, sitä suurempi muutos on.
Iho ohenee, kuivuu ja hilseilee helposti ja myös palaa auringossa helpommin. Hiukset ohenevat ja muuttuvat hauraammiksi.
Luuntiheys vähenee ja osteoporoosin riski kasvaa, myös nivelkipuja esiintyy. Fibromyalgiapotilaiden ja reumaa sairastavien oireet saattavat voimistua.
Estrogeenisuoja häviää vaihdevuosien myötä
Tutkimuksissa on todettu, että estrogeeni suojaa naisen sydän- ja verisuonielimistöä, mutta vaihdevuosien aikana tämä suoja häviää.
Terveelliset elämäntavat ovat tärkeitä painonhallinnan kannalta, mutta myös sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisemiseksi. Lisäksi liikunta auttaa osteoporoosin eli luukadun ehkäisyssä. Tärkeää onkin löytää itselleen mieluisa liikuntalaji, sellainen, jonka tekemisestä nauttii, mutta joka samalla on riittävän tehokasta. Huomiota on syytä kiinnittää myös mielen hyvinvointiin, sillä vaihdevuosioireet ja estrogeenituotannon vähenemiseen liittyvät kehon muutokset ovat raskaita. Vaihdevuodet onkin hyvä aika kiinnittää huomiota naisen omaan hyvinvointiin, pitää huolta kehostaan ja tehdä enemmän niitä asioita, joista itse nauttii.
Milloin vaihdevuosioireista lääkäriin
Joillakin naisilla vaihdevuosioireet vaikeuttavat jokapäiväistä elämää, silloin on hyvä keskustella lääkärin kanssa mahdollisesta estrogeenikorvaushoidosta. Gynekologin kanssa voi miettiä itselleen sopivinta korvaushoidon tapaa. Estrogeeni voidaan ottaa suun kautta tabletteina tai ihon kautta laastarina tai geelinä. Ennen hormonihoidon aloitusta lääkäri sulkee pois tärkeimmät riskitekijät, kuten keuhkoveritulpan ja laskimotukoksen. Myös sairastettu rintasyöpä on riski estrogeenihoidon aloittamiselle. Hormonihoidon tehoa ja sopivuutta seurataan seurantakäynneillä vuoden tai kahden vuoden välein.
Vaihdevuosien hormonihoidosta on apua, mikäli oireet ovat voimakkaat, kuumat aallot vähenevät ja unettomuus lievenee. Hormonit hoitavat myös emättimen limakalvoja, jolloin virtsankarkailu vähenee ja toistuvat virtsatulehdukset helpottavat. Usein ei tule ajatelleeksi, että hormonit suojaavat luustoa, estrogeeni estää luunmurtumia tehokkaasti, se sekä vahvistaa luuntiheyttä että lisää lihasvoimaa. Useissa tutkimuksissa on todettu, että estrogeeni vähentää nivelten kipua ja turvotusta. Hormonihoito näyttää myös vähentävän riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen.
Hormonikorvaushoidon haitoista tunnetuin on rintasyöpäriskin kasvu. Tähän voi vaikuttaa osaltaan myös omilla valinnoinnoilla, sillä lihavuus ja runsas alkoholin käyttö lisäävät rintasyöpäriskiä enemmän, kuin hormonihoito. Pitkäaikainen hormoneiden käyttö lisää myös kohdunrungon ja munasarjasyövän riskiä. Tällöin hormoneita on yleensä käytetty yli 10 vuotta. Samaten aivohalvauksen riski kasvaa erityisesti 65. ikävuoden jälkeen.
Hormonikorvaushoidon aloittamisesta kannattaa keskustella lääkärin kanssa avoimesti. Lääkäri voi suositella sopivaa annostapaa suhteessa potilaan terveyteen ja mahdollisiin perinnöllisiin riskitekijöihin. Voi olla helpottavaa pohtia yhdessä lääkärin kanssa hormonihoidon hyödyt suhteessa haittoihin.
Omaa oloa voi helpottaa
Vaihdevuosiin on tarjolla lääkehoidon lisäksi tai vaihtoehdoksi lukuisia toimenpiteitä. Liikunta ja terveellinen ruokavalio ovat avain kaikkeen hyvinvointiin. Ruokavaliossa kannattaa suosia kasvisestrogeenejä, ne ovat luonnossa esiintyviä estrogeenin kaltaisia yhdisteitä, jotka sitoutuvat kehon estrogeenireseptoreihin ja tasapainottavat naishormonin tuotantoa. Ruoka-aineista tunnetuin on isoflavonoideja sisältävät soijatuotteet, mutta myös lignaaneja sisältävät puolukka ja pellavansiemen ovat suositeltavia kasvisestrogeenin lähteitä. Runsaasti kasviksia sisältävällä ruokavaliolla on muitakin etuja kokonaisterveyden kannalta.
Liikunnasta on hyötyä. Viimeistään vaihdevuosien aikana tulisi alkaa pitää huolta omasta kehostaan ja löytää itselleen mieluisa liikunnan muoto. Tämä voi olla, vaikka joogaa, pilatesta, voimistelua tai tanssia. Liikunnan vaikutus fyysiseen terveyteen on kiistaton, mutta liikunnalla on myös positiivisia psykologisia vaikutuksia. Mielen hyvinvointi on auttaa paremmin kestämään vaihdevuosien mukanaan tuomia kehon muutoksia ja myös unen saanti voi helpottua liikunnan avulla.
Omasta hyvinvoinnista kannattaa pitää huolta. Liikuntalajeja voi kokeilla oman mielen mukaan, samaten ruoka-aineita on helppo testailla eri resepteillä ja lopuksi kannattaa keskustella avoimesti lääkärin kanssa mahdollisen hormonikorvaushoidon aloittamisesta.