IBS eli ärtyvän suolen oireyhtymä on kiusallinen ja ikävä vaiva, joka vaikuttaa kokonaisvaltaisesti hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Onneksi jokainen pystyy itse omilla valinnoilla helpottamaan suoliston toimintaa.
Ruokavalion tarkistaminen ja sen säätäminen itselle sopivaksi on ensimmäinen askel parempaan IBS:n hallintaan. Ärtyvän suolen oireyhtymään pätee samat yleiset terveellisen elämäntavan säännöt eli:
- Riittävä uni
- Säännöllinen liikunta
- Stressin hallinta
- Terveellinen ruokavalio
- Alkoholin, kahvin/teen ja virvoitusjuomien kohtuukäyttö
Liikunta IBS:n tukena
Ärtyvän suolen oireyhtymälle on ominaista, että oireet aaltoilevat elämän varrella, ollen välillä vaikeampia ja välillä neutraaleja. Vaikeina aikoina….
Tutkimuksissa on havaittu liikunnan vähentävän ärtyvän suolen oireita. Tämä selittyy mm. sillä, että liikunta nopeuttaa suolikaasun ja ulosteen läpikulkua. Oleellista on löytää itselle mieluisa liikunnan muoto. Liikunnan ei tarvitse olla raskasta ollakseen tehokasta, sillä pelkkä päivittäinen kävelykin auttaa sekä mieltä että kehoa voimaan paremmin.
Liikunta parantaa suolen toimintaa
Ärtyvän suolen oireyhtymän kohdalla on erityisen tärkeää oppia kuuntelemaan omaa kehoa ja sen viestejä. Liikunnan osalta harjoituksen tehoa ja kestoa suositellaan säädettäväksi oman kunnon mukaan siten, että liikunta olisi kohtalaisen rasittavaa ja liikuntakertoja olisi 3–5 kertaa viikossa. Ärtyvän suolen oireiden ollessa voimakkaita kannattaa vähentää liikunnan aiheuttamaa rasittavuutta, mutta silloinkin on suositeltavaa liikkua kevyesti. Kuten jo todettu kevytkin liikunta parantaa suolen toimintaa, mutta sen lisäksi sillä on myös stressiä vähentävä vaikutus, joka puolestaan edesauttaa sekä vatsan että mielen hyvinvointia.
Istumisen vähentäminen tukee terveyttä
Säännöllisen liikunnan lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota myös istumista vähentävään elämäntapaan. Istuma-asennossa vatsa on ahtaassa tilassa ja suolistoon muodostuu painetta ja vatsa turpoaa helpommin. IBS potilaiden on erityisen tärkeää välttää istumista ruokailun jälkeen, jotta ravinto pääsee helpommin kulkeutumaan suolistossa. Tutkimuksissa on havaittu, että suomalaisilla eniten istumista tulee toimistotyössä, jossa kuitenkin on mahdollista vaihtaa asentoa seisovaksi tai eri lailla tauottaa työtään, verrattuna moniin muihin ammatteihin, joissa työsuorite on tiukasti sidottu istuma-asentoon.
Liian raskas liikunta voi lisätä vatsaoireita
Liikunta ei aina yksinään helpota vatsavaivoja. Kestävyysurheilijoilla esiintyy yleisesti eriasteisia ongelmia vatsan toimivuuden kanssa. Urheilusuorituksen tehon lisääntyessä saattaa myös vatsaoireet voimistua. Myös jotkin urheilulajit kohdistavat vatsaan erityistä kuormitus vatsan seudulle, esimerkiksi pyöräillessä painetta kohdistuu ylävatsan seudulle ja sen sijaan alavatsa on ahtaassa tilassa.
Vatsan hyvinvoinnin kannalta varminta onkin liikkua kohtuudella, jolloin myös liikunnan mielekkyys kantaa pidemmälle. Vatsan voidessa paremmin ja liikunnan tuomien terveysvaikutusten lisääntyessä myös mieli ja koko keho alkavat voida paremmin.