Mitä on närästys?
Närästys on yleinen vaiva, jolle tunnusomainen oire on polte rintalastassa. Närästys liittyy yleensä ruokailuun: se voimistuu runsaan syömisen ja mahaa ärsyttävien ruokien (happamat mehut, kahvi, alkoholi) jälkeen. Oireet pahenevat usein myös makuulla. Närästyksestä kärsii jopa joka kymmenes ihminen viikoittain.
Mistä närästys johtuu?
Närästyksen aiheuttaa refluksi eli happaman mahanesteen nousu ruokatorveen, jonka kudos ei kestä vatsan hapanta sisältöä. Tavallisesti ruokatorven sulkijalihakset estävät mahahappojen nousemisen ruokatorveen. Jos sulkijalihasten toiminta on heikentynyt, mahahappoa voi päästä ärsyttämään ruokatorvea ja nielua.
Närästys johtuu useista tekijöistä ja sulkijalihaksen toimintaa heikentävät rasvainen ruoka ja tupakointi. Ylipaino lisää selvästi refluksia ja siihen liittyviä oireita. Myös palleatyrä voi häiritä sulkijalihaksen toimintaa. Etenkin silloin, kun refluksitauti on vaikea, potilaalla todetaan yleensä myös palleatyrä. Mikäli närästys vaivaa nukkumaan käydessä, kohota sängyn päätypuolta 10–15 senttimetriä.
Närästyksen hoito
Useimmissa tapauksissa närästys on vaaratonta ja jotain, jonka kanssa oppii elämään. Äkillinen rintalastan alaosassa tuntuva huomattava kipu uutena oireena on syy hakeutua heti hoitoon, sillä joskus sepelvaltimotauti ja sydäninfarkti oireilevat tällä tavalla. Vastaanotolla tehdyn haastattelun ja tutkimisen perusteella lääkäri arvioi, voidaanko närästystä hoitaa suoraan lääkkeillä vai onko syytä tehdä ensin mahalaukun tähystys, jonka yhteydessä samalla tutkitaan ruokatorven kunto.