Menorragia on lääketieteellinen termi erittäin runsaille ja pitkittyneille kuukautisjaksoille. Jatkuvasti runsaista kuukautisvuodoista kärsii 10–15 % suomalaisista naisista, ja joka kolmas kärsii tästä oireesta jossakin elämänsä vaiheessa.
Mikä on menorragia
Keskimääräinen veren menetys kuukautisten aikana on noin 30-40 millilitraa tai 2-3 ruokalusikallista 4-5 päivän aikana. Virallisesti menorragiasta puhutaan, kun verta menetetään yli 80 millilitraa yhdessä kuukautisjaksossa tai kaksinkertainen määrä normaaliin määrään. Normaalisti vuodon määrää ei kuitenkaan mitata vaan diagnoosi perustuu naisen kertomukseen ja oireen haittaavuuteen.
Runsaista kuukautisista kärsivän naisen vuoto voi kestää yli 7 päivää ja kuukautissuojia joutuu vaihtamaan tiuhaan, yöllä tarvitaan jopa vaippoja ja silti vuotoa karkaa.
Mikä aiheuttaa runsaat kuukautiset?
Voimakas kuukautisvuoto voi johtua monista taustalla olevista fyysisistä ongelmista. Yksi menorragian syitä on hormonit. Hormonitasojen muutokset tai esimerkiksi vaihdevuosien lähestyminen voivat aiheuttaa epänormaalia verenvuotoa. Runsaiden kuukautisten taustalta voi löytyä esimerkiksi myoma eli kohdun lihaskasvain, kohdun polyyppi, kohdun limakalvon liikakasvu, kohdun endometrioosi tai muu gynekologinen sairaus.
Lääkärin tutkimus on tarpeen, jos vuoto muuttuu äkillisesti runsaaksi ja varsinkin jos siihen liittyy välivuotoja tai kipuja. Lääkärin vastaanotolle kannattaa hakeutua myös, jos vuoto häiritsee normaalia elämää jollain tavoin.
Hoitovaihtoehdot
Runsaiden kuukautisia voidaan hoitaa traneksaamihapolla, tulehduskipulääkkeillä, yhdistelmäehkäisyvalmisteella tai hormonikierukalla tai näiden yhdistelmillä. Jos nämä eivät vähennä tehokkaasti vuodon määrää, potilas lähetetään erikoissairaanhoitoon.
Runsaista vuodoista kärsivät naiset voivat menettää keskimäärin jopa 5–6-kertaisen määrän rautaa kiertoa kohden verrattuna naisiin, joilla on normaalit kuukautiset. Riittävästä raudan saannista on syytä huolehtia. Raudalla on tärkeä tehtävä hapen kuljettamisessa soluille. Rauta osallistuu happea kuljettavien punaisten verisolujen rakenneosan hemoglobiinin muodostumiseen.
Joskus veren hemoglobiini voi olla normaali, mutta oireet, kuten väsymys, viittaavat rautavajeeseen. Silloin verikokeissa mitataan myös ferritiinin eli elimistön varastoraudan taso. Ferritiini on raudasta ja proteiineista koostuva raudan varastomuoto.
Viitteet: 1. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00173