Polttava tunne rintalastan takana, hapan maku suussa tai ärsyttävä yskä iltaisin. Refluksioireet ovat tuttuja monelle – arviolta 10–20 prosenttia suomalaisista kärsii niistä säännöllisesti.
Refluksissa mahalaukun hapan sisältö nousee ruokatorveen. Normaalisti ruokatorven ja mahalaukun välissä oleva sulkijalihas estää tämän, mutta jos lihas ei toimi riittävän tehokkaasti tai mahalaukun paine kasvaa, happoa pääsee nousemaan. Satunnainen närästys on tavallista, mutta kun oireet toistuvat useita kertoja viikossa, puhutaan refluksitaudista. Pitkittyneenä refluksitauti voi vaurioittaa ruokatorven limakalvoa.
Miten refluksi oireilee?
Refluksin oireet vaihtelevat, ja osa niistä voi yllättää. Tyypillisimpiä ovat polttava tunne rintalastan takana eli närästys, röyhtäily, happaman nesteen nousu suuhun sekä tunne siitä, että ruoka jää kurkkuun. Joillakin refluksi ilmenee kroonisena yskänä, käheytenä tai kurkun ärsytyksenä, mikä voi hankaloittaa oireiden tunnistamista.
Oireet pahenevat usein makuuasennossa, joten ne voivat häiritä erityisesti yöunta.
Mikä altistaa refluksille?
Riskitekijöitä on useita. Ylipaino lisää vatsaontelon painetta ja pahentaa refluksia selvästi. Tupakointi heikentää sulkijalihaksen toimintaa. Alkoholi, kahvi, kaakao ja kolajuomat ärsyttävät mahalaukkua. Myös tietyt lääkkeet, kuten ibuprofeeni ja muut tulehduskipulääkkeet, voivat ärsyttää ruokatorven limakalvoa. Rasvainen ja mausteinen ruoka sekä myöhäiset ateriat ovat niin ikään yleisiä oireita pahentavia tekijöitä.
Mitä voit itse tehdä?
Elintapamuutokset ovat refluksin hoidon perusta. Ylipainoisilla jo pienikin painon pudotus voi helpottaa oireita. Ruokarytmin kannattaa olla säännöllinen: mieluummin useampia pieniä aterioita kolmen–neljän tunnin välein kuin muutama suuri ateria. Viimeisen aterian ja nukkumaanmenon väliin on hyvä jättää riittävästi aikaa.
Kohtuullinen liikunta, kuten rauhallinen kävely, edistää ruoansulatuskanavan normaalia toimintaa. Vuoteessa sängyn pääpuolen korottaminen voi vähentää yöllisiä oireita.
Tupakoinnin lopettaminen on yksi tehokkaimmista keinoista vähentää refluksia.
Entä lääkehoito?
Lieviin ja tilapäisiin oireisiin auttavat apteekista ilman reseptiä saatavat valmisteet. Ne eivät paranna refluksia, mutta helpottavat oireita ja antavat ruokatorvelle aikaa toipua. Reseptivapaita haponestolääkkeitä ei kuitenkaan suositella pitkäaikaiseen käyttöön, sillä pitkittyneenä niihin voi liittyä vitamiinien ja kivennäisaineiden imeytymishäiriöitä.
Keskustele aina lääkärin kanssa, jos tarvitset lääkitystä pidempään.
Milloin lääkäriin?
Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos refluksioireet toistuvat usein eivätkä helpota elintapamuutoksilla. Yli 50-vuotiaiden on hyvä kääntyä lääkärin puoleen, jos oireet ilmenevät ensimmäistä kertaa. Lääkäriin on syytä mennä myös silloin, kun ylävatsakipuun liittyy oksentelua, laihtumista, nielemisvaikeuksia tai verta ulosteessa.
Diagnoosi perustuu useimmiten oirekuvaukseen ja lääkärin tutkimukseen. Tarvittaessa tehdään tähystystutkimus, jolla suljetaan pois vakavammat sairaudet.
Helpotusta refluksioireisiin
Esolief on ruokatorven refluksioireiden hoitoon tarkoitettu valmiste, joka lievittää nopeasti närästysoireita. Se muodostaa suojaavan kerroksen ruokatorven limakalvolle ja edistää limakalvon paranemista. Esolief voi olla hyvä vaihtoehto erityisesti silloin, kun perinteinen haponestolääkitys ei ole tuonut riittävää vastetta.
Jos refluksioireisiin liittyy myös ärtyvän suolen oireyhtymän oireita, kuten vatsakipua, turvotusta tai ripulia, Silicolgel-piihappogeeli voi tuoda helpotusta. Se muodostaa suojaavan kerroksen vatsan ja suoliston limakalvolle ja sitoo ärsyttäviä aineita ruoansulatuskanavassa.
Kuuntele kehoasi ja kokeile, mitkä muutokset helpottavat juuri sinun oloasi.