Kuukautiset ovat osa naisen elämää. Ne alkavat suomalaisilla murrosikäisillä tytöillä normaalisti 10–16-vuotiaana ja päättyvät vaihdevuosiin keksimäärin 50-vuotiaana. Kuukautisten alkamisikään vaikuttaa sekä perimä että ravinto ja liikunta, alkuvaiheessa kierto on usein epäsäännöllistä muutaman vuoden ajan. Murrosiän myötä kuukautiskierto tasaantuu ja munasolun irtoaminen muuttuu säännölliseksi. Kuukautiskierron pituus on 24–35 vuorokautta ja kuukautisten kesto yleensä 2–8 vuorokautta, keskimääräinen kesto on 5 päivää.
Normaalisti nainen menettää vuodon aikana verta 0,2–0,8 dl. Runsaat kuukautiset ovat joka kolmannella naisella. Selkeää mittaria runsaudelle ei ole, usein naisen oma kokemus riittää määrittämään, onko vuoto normaalitasossa vai runsaampaa. Pientä tiputtelu vuotoa esiintyy yleisesti muutama päivä ennen ja jälkeen varsinaisten kuukautisten.
Runsaat kuukautiset
Joka kolmas nainen kärsii runsaista kuukautisista jossain vaiheessa elämää. Runsaista kuukautisista puhutaan silloin, kuin kuukautisvuoto on säännöllisesti runsasta, toistuvaa ja kuukautiset haittaavat normaalia elämää. Vuodon määrä on yli 0,8 dl, mutta tarkkaa määrää ei kuitenkaan pyritä mittaamaan, vaikka se kuukupin avulla olisikin joltain osin mahdollista. Diagnosointi perustuu siis naisen omaan arvioon.
Kuukautiset voivat olla runsaat useammasta eri syystä. Nuorena kuukautiset voivat olla hyvinkin runsaat, mutta vuoto tasaantuu iän myötä. Mikäli vuodon määrä ei iän myötä vähene, kyse on todennäköisesti perinnöllisestä tekijästä. Aikuisella vakiintuneiden kuukautisten äkillisen voimistumisen taustalla saattaa olla kohtuperäinen syy, kuten myooma, joka on hyvälaatuinen lihaskasvain. Usein kuukautiset kuitenkin voimistuvat juuri ennen vaihdevuosia. Selittävä tekijä runsaille kuukautisille voi olla myös kilpirauhasen vajaatoiminta tai krooninen sydän-, maksa- tai munuaissairaus. Kuitenkin yli puolella lääkäriin hakeutuneista naisista syy runsaisiin kuukautisiin jää selvittämättä.
Huolehdi riittävästä raudan saannista
Runsaista kuukautisista kärsivien naisten on syytä pitää huolta riittävästä raudan saannista, sillä voimakas verenvuoto altistaa raudanpuutokselle ja anemialle. Säännöllinen hemoglobiinin mittaaminen verikokeilla on suositeltavaa. Ruokavalion tulisi sisältää rautapitoisia ruokia, kuten lihatuotteita ja täysjyväviljaa. Kasvissyöjillä riski anemialle on sekasyöjiä suurempi, mutta kasviksista saatavan ei-hemiraudan imeytymistä voi parantaa C-vitamiinin avulla. Jos hemoglobiini on päässyt putoamaan alle viitearvojen, se korjaantuu yleensä rautaravintolisällä 2–4 kuukaudessa.
Lääkäriin puoleen voi kääntyä, jos kuukautiset rajoittavat normaalia elämää. Hoitovaihtoehtoja on useita mm. tulehduskipulääkkeet kuten ibuprofeeni, traneksaamihappo, yhdistelmäehkäisyvalmisteet ja keltarauhashormonia vapauttava kierukka. Kaikki nämä vaihtoehdot vähentävät kuukautisvuodon määrää. Lääkäri osaa suositella sopivaa hoitotapaa, ottaen huomioon potilaan terveydentilan ja mahdolliset perintötekijät. Mikäli mikään yllä mainituista hoitovaihtoehdoista ei ole mahdollinen, voidaan harkita leikkaushoitoa.
Epäsäännölliset kuukautiset
Epäsäännölliset kuukautiset voivat olla joko normaalia kuukautiskiertoa (24–35 vrk) lyhyemmät tai pidemmät. Varsinkin murrosikäisillä tytöillä kuukautisten alkuvaiheessa epäsäännöllisyys on yleistä ja kierto tasoittuu muutaman vuoden kuluessa. Runsaiden kuukautisten lisäksi myös epäsäännölliset kuukautiset voivat aiheuttaa epämiellyttäviä oireita; kuukautiset voivat alkaa täysin yllättäen ja olla ne voivat olla todella runsaat.
Jos aiemmin säännölliset kuukautiset muuttuvat epäsäännölliseksi, on syytä kiinnittää huomiota mahdollisiin stressitekijöihin ja selvittää raskauden mahdollisuus. Stressi, painonvaihtelut, syömishäiriöt ja runsas liikunta vaikuttavat myös kuukautisiin, jolloin vuotoväli saattaa pitkittyä tai kuukautiset jäävät kokonaan pois. Myös tietyt perussairaudet voivat aiheuttaa epäsäännöllistä kuukautiskiertoa esim. kilparauhasen toiminnan häiriö, munuaissairaus tai jopa vaikea keliakia.
Jos yli 40-vuotiaalla naisella kuukautiset jäävät pois useammaksi kuukaudeksi, on aina syytä kääntyä lääkärin puoleen ja selvittää syy kuukautisten pois jäämiselle.
Mikäli kuukautiset eivät ole alkaneet 16. ikävuoteen mennessä voi taustalla olla, jokin hoitamaton perussairaus tai naisten yleisin hormonitoiminnan häiriö, munasarjojen monirakkulaoireyhtymä, johon liittyy kuukautisten poisjäämisen lisäksi liikakarvoitusta rintojen, kasvojen ja pakaroiden alueella.
Nainen ei varsinaisesti tarvitse kuukautisvuotoa muuhun, kuin raskaaksi tulemiseen, mutta ilman estrogeenia ja munasarjojen normaalia toimintaa nainen altistuu vakaville sairauksille. Tästä syystä on tärkeää kääntyä lääkärin puoleen, jos kuukautiset eivät ala tai jäävät yllättäen pois.