Monilla ihmisillä voi ajoittain esiintyä happamia röyhtäyksiä, ruoansulatushäiriöitä tai närästystä. Jos kuitenkin koet refluksioireita useammin kuin kaksi kertaa viikossa, sinulla saattaa olla gastroesofageaalinen refluksitauti (GERD).
Refluksitaudissa mahan hapan sisältö pääsee nousemaan ruokatorveen, kun ruokatorven alaosan sulkijalihas ei täysin onnistu estämään sen takaisinvirtausta.
Mistä refluksitauti voi johtua?
Kun syöt, ruoka kulkee ruokatorven kautta kurkusta mahalaukkuun. Ruokatorven alaosassa oleva lihassyiden rengas estää niellyn ruoan siirtymisen takaisin ylöspäin. Näitä lihassyitä kutsutaan ruokatorven alemmaksi sulkijalihakseksi (LES). Kun tämä lihasrengas ei sulkeudu kokonaan, mahan sisältöä voi vuotaa takaisin ruokatorveen. Kovat mahahapot voivat myös vahingoittaa ruokatorven limakalvoa.
Tupakointi, alkoholi, kahvi sekä tietyt ruoka-aineet, kuten rasvat, suklaa ja sitrusmehu, voivat aiheuttaa närästystä. Tukevan aterian jälkeen erityisesti makuuasennossa mahalaukun sisältö nousee herkemmin takaisin ruokatorveen. Ruokailun jälkeiset nokoset ja raskas ruokailu ennen nukkumaanmenoa altistavat refluksille.
Miten hoidan refluksitaudin oireita?
Refluksitauti diagnosoidaan ja hoito aloitetaan oireiden perusteella, ellei hälyttäviä oireita ole. Jos asianmukaisesti toteutetulla lääkehoidolla ei saada vastetta, on tehtävä gastroskopia ja tarvittaessa ruokatorven funktiotutkimukset. Kaikille refluksitautia sairastaville tulee antaa hoito-ohjeet myös lääkkeettömistä hoidoista.1
Lievä ja silloin tällöin toistuva närästys ei ole vaarallista. Toistuva närästys saattaa kuitenkin tehdä tuhojaan ruokatorvessa ja syövyttää sen limakalvon rikki. Se lisää riskiä sairastua ruokatorvisyöpään. Refluksin hoidossa pyritään estämään happaman mahansisällön nousua ruokatorveen ruokavalio- ja elämäntapamuutoksin.
- Vältä närästystä pahentavia ruoka- ja nautintoaineita.
- Vältä runsaita aterioita iltaisin ja ruokailun jälkeisiä nokosia.
- Yöllistä närästystä voi vähentää sängyn pääpuolen kohotuksella asettamalla sängynjalkojen alle puupalikat tai kiilamainen korotus, kuten tyyny, patjan alle.
- Ylipainoisilla laihduttaminen on keskeinen osa hoitoa edellä mainittujen keinojen lisäksi.
- Närästystä aiheuttava stressi ja ylirasitus täytyy myös huomioida elämäntapoja muokattaessa.
Refluksitauti on useimmiten krooninen vaiva, johon liittyy hankalampia ja vähäoireisempia jaksoja. Voit hoitaa lieviä tai tilapäisiä oireita apteekista saatavilla valmisteilla. Lääkärin vastaanotolle kannattaa hakeutua, jos närästysvaivaa esiintyy toistuvasti.
ESOLIEF® helpottaa refluksioireita suojaamalla ruokatorven limakalvoa
Perinteiset närästyslääkkeet vähentävät hapon eritystä mahassa. Aina ne eivät kuitenkaan riitä tai sovi. ESOLIEF® ei vähennä hapon eritystä, vaan suojaa ruokatorven limakalvoa. ESOLIEF® voi lievittää refluksitaudin oireita jo puolessa tunnissa. ESOLIEF® sopii käytettäväksi yhdessä hapon eritystä vähentävän lääkkeen kanssa.